Raamatun Exodus ja egyptiläinen dokumentti todistavat samoista vitsauksista

Raamatun Exodus eli toinen Mooseksen kirja kertoo israelilaisten lähdöstä Egyptin orjuudesta Herran vitsauksien jälkeen. Noin 600 000 miestä, sekä lapset ja naiset, yhteensä siis noin 1 – 2 miljoonaa ihmistä lähtivät vaeltamaan Mooseksen johdolla pois Ramseksen maakunnasta.

Papyrus Ipuwer on löydetty Memfin seudulta, ja sitä säilytetään Hollannissa Leidenissä. Papyrukseen on kirjattu egyptiläisten näkökulma Egyptin vitsauksista ennen israelilaisten lähtöä, ja faaraon sotajoukkojen hukkuminen. Dokumentti on yhtäpitävä Raamatun kertomuksen kanssa ja se antaa elävän kuvan tapahtumista.

Egyptiläisten lähteiden mukaan Exoduksen aikainen faarao oli Manethon Timaus, joka vuonna 1447 eKr hukkui armeijoineen Kaislamereen (Katkerajärveen). Tämän jälkeen puolustuskyvytön Egypti vallattiin joko amujen, amalekilaisten tai hyksojen toimesta.

PAPYRUS IPUWER – historiallinen egyptiläinen dokumentti kertoo vitsauksista näin:

”Kaikkialla maassa on vaivaa. Kaikkialla on verta. Virta on verta. Ihmiset kavahtavat maistamasta … janoavat vettä.

Puut ovat tuhoutuneet. Vilja on tuhoutunut kaikkialla.

Tuli on kuluttanut portit, pylväät ja seinät.

Kaikki eläimet, niiden sydän itkee. Karja on jätetty harhailemaan. Kukin ottaa itselleen ne, jotka on merkitty hänen nimellään.

Maa ei ole valoisa.

Ruhtinaiden lapset on isketty seiniä vasten. Veljensä maahan panevia on kaikkialla. Kaikkialla maassa on huokailua ja valitusta.

Kaupungitkin ovat tuhoutuneet, faraon asumus on hetkessä sortunut maahan.

Kultaa ja jalokiviä kiinnitetään orjien kaulaan.

Ihmiset kapinoivat hallitusta vastaan.

Farao menetti henkensä tavalla, jollaista ei ole tapahtunut koskaan ennen.

Kuninkaan varastohuone on kaikkien yhteistä omaisuutta.

Maan päämiehet pakenevat. Ihmiset ovat kuin pelästynyt karjalauma ilman paimenia.”

Papyrus Ipuwer

Herra kutsui Mooseksen Israelin kansan pelastajaksi. Tämä vuoropuhelu käytiin Jumalan ja Mooseksen välillä:

”Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Ja kun hän kerran ajoi lampaita erämaan tuolle puolen, tuli hän Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle. Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut.

Niin Mooses sanoi: ’Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi pensas ei pala poroksi.”

Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: ’Mooses, Mooses!’

Hän [Mooses] vastasi: ’Tässä olen.’

Hän [Jumala] sanoi: ’Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.’ Ja hän sanoi vielä: ’Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.’

Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

Ja Herra sanoi: ’Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; niin, minä tiedän heidän tuskansa. Sentähden minä olen astunut alas vapauttamaan heidät egyptiläisten kädestä ja johdattamaan heidät siitä maasta hyvään ja tilavaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja vettä, sinne, missä kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset asuvat. Ja nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini, ja minä olen myös nähnyt sen sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat. Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.’

Mutta Mooses sanoi Jumalalle: ’Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?’

Hän [Jumala] vastasi: ’Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon sinulle tunnusmerkkinä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, niin te palvelette Jumalaa täälä vuorella.’

Mooses sanoi Jumalalle: ’Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’, ja kun he kysyvät minulta: ’Mikä hänen nimensä on?’ niin mitä minä heille vastaan?’

Jumala vastasi Moosekselle: ’Minä olen se, joka minä olen’. Ja hän sanoi vielä: ’Sano israelilaisille näin: ’M i n ä o l e n’ lähetti minut teidän luoksenne’.*

Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: ’Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iänkaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.

Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt minulle ja sanonut: ’Totisesti minä pidän teistä huolen ja pidän silmällä, mitä teille tapahtuu Egyptissä. Ja minä olen päättänyt näin: minä johdatan teidät pois Egyptin kurjuudesta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä.’ Ja he kuulevat sinua.

’Niin mene sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan tykö, ja sanokaa hänelle: ’Herra, hebrealaisten Jumala, on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.’ Mutta minä tiedän, että Egyptin kuningas ei päästä teitä menemään, ei edes väkevän käden pakolla.

Mutta minä ojennan käteni ja lyön Egyptiä kaikenkaltaisilla ihmeilläni, joita minä olen siellä tekevä, ja sitten hän päästää teidät. Ja minä annan tämän kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että te lähtiessänne ette lähde tyhjin käsin. Vaan jokainen vaimo on pyytävä naapuriltaan ja luonaan majailevalta vaimolta hopea- ja kultakaluja ja vaatteita. Niihin te puette poikanne ja tyttärenne ja viette ne saaliina egyptiläisiltä.’

Mooses vastasi ja sanoi: ’Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: ’Ei Herra ole sinulle ilmestynyt.’

Herra sanoi hänelle: ’Mikä sinulla on kädessäsi?’

Hän [Mooses] vastasi: ’Sauva’

Hän [Jumala] sanoi: ’Heitä se maahan’.

Ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui käärmeeksi; ja Mooses pakeni sitä.

Mutta Herra sanoi Moosekselle: ’Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön’.

Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessänsä.

– ’Siitä he uskovat, että Herra, heidän isiensä Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala, ja Jaakobin Jumala, on sinulle ilmestynyt’.

Ja Herra sanoi vielä hänelle: ’Pistä kätesi poveesi’.

Ja hän pisti kätensä poveensa. Ja kun hän veti sen ulos, niin katso, hänen kätensä oli pitalista valkoinen niinkuin lumi.

Ja hän [Jumala] sanoi: ’Pistä kätesi takaisin poveesi’.

Ja hän pisti kätensä takaisin poveensa. Ja kun hän veti sen ulos, niin katso, se oli taas niinkuin hänen muukin ihonsa.

Herra sanoi: ’Jos he eivät usko sinua eivätkä tottele ensimmäistä tunnustekoa, niin he uskovat toisen tunnusteon. Mutta jos he eivät usko näitäkään kahta tunnustekoa eivätkä kuule sinua, niin ota vettä Niilivirrasta ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonka virrasta otat, on muuttuva vereksi kuivalla maalla’.

Niin Mooses sanoi Herralle: ’Oi, Herra, minä en ole puhetaitoinen mies; en ole ollut ennen enkä senkään jälkeen, kuin sinä puhuit palvelijallesi; sillä minulla on hidas puhe ja kankea kieli’.

Ja Herra sanoi hänelle: ’Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö minä, Herra? Mene siis nyt, minä olen sinun suusi apuna ja opetan sinulle, mitä sinun on puhuttava’.

Mutta hän [Mooses] sanoi: ’Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!’

Niin Herra vihastui Moosekseen ja sanoi: ’Eikö sinulla ole veljesi Aaron, leeviläinen? Minä tiedän, että hän osaa puhua. Ja katso, hän tuleekin sinua vastaan; ja kun hän näkee sinut, iloitsee hän sydämestänsä. Ja puhu sinä hänelle ja pane sanat hänen suuhunsa. Ja minä olen sinun suusi apuna ja hänen suunsa apuna ja opetan teille, mitä teidän on tehtävä. Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä Jumalana. Ja ota käteesi tämä sauva, jolla olet tekevä nuo tunnusteot’.

* Minä olen, hebreaksi ehjee; muistuttaa Herran nimeä Jahve.

Toinen Mooseksen kirja, luku 3 ja luvusta 4 : 1 – 17

Mooses lähti toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa. Jumalan näkökulmasta katsoen Mooseksen vastustelu oli turhaa, sillä Jumala on ihmisille aina omien suunnitelmiensa tukena ja Hän tietää edeltäkäsin tulevat tapahtumat, Hän siis jo tiesi, että Mooses tulee onnistumaan tehtävässään. Meidän ihmisten näkökulmasta katsoen Mooseksen epävarmuus oli inhimillistä, johon lähes jokainen ihminen voi samaistua. Jumalan antama tehtävä Moosekselle oli valtava; hänen tuli johdattaa korkea-arvoisen faaraon alaisuudesta pois suuri määrä orjia. Ehkäpä Mooses pelkäsi oman henkensä puolesta, sillä faraolla oli valta surmauttaa vastustajansa. Vaikka Jumala puhui hänelle palavasta pensaasta ja teki ihmeitä, hän epäröi siltikin, kunnes sai luvan ottaa veljensä avuksi.

Exodus on paitsi todellinen historiallinen kertomus, niin myös symbolisesti paljon puhuva. Sitä voi verrata monin tavoin jokaisen kristityn matkaan kohti Jumalan valtakuntaa. Jotkut jaksavat vaeltaa uskossa loppuun asti, jotkut toiset menettävät uskonsa ja kaipaavat entiseen elämäänsä takaisin, vaikka se on synnin orjuutta, aivan kuten israelilaiset olivat Egyptin faraon orjia. Jotkut valittavat matkalla, vaikka Jumala auttaa monin ihmeellisin tavoin. Lopulta vain osa matkaan lähteneistä pääsee perille, vaikka Jumala auttaa ja johdattaa koko matkan ajan.

”Sillä Herran pilvi oli päivällä asumuksen päällä, ja yöllä oli pilvessä tulen hohde kaikkien israelilaisten silmien edessä; näin oli koko heidän vaelluksensa ajan.”

Toinen Mooseksen kirja 40: 38

Matkan aikana Herra opetti omat käskynsä kansalle. Taivaasta satoi mannaa heidän syötäväkseen ja paljon muitakin ihmeitä tapahtui Herran toimesta. Sekin on tarinan symboli tähän päivään, kuinka kristitty tulee tuntemaan uskossaan Herran tahdon, vaikka tuo Vanhan Testamentin laki ei olekaan kaikilta osin voimassa enää. Herra tekee myös ihmeitä tänäkin päivänä.

Mooses ei päässyt luvattuun maahan asti, mutta hän sai nähdä sen. Inhimillisesti ajatellen se tuntuu pettymykseltä, mutta Mooses oli jo vanha ja hän pääsi parempaan paikkaan, Taivaan kotiin Jumalan luo. Hän oli maanpäällisen tehtävänsä suorittanut loppuun.

”Ja Mooses nousi Mooabin arolta Nebon vuorelle, Pisgan huipulle, vastapäätä Jerikoa. Ja Herra näytti näytti hänelle koko maan: Gileadin Daaniin asti, koko Naftalin, Efraimin ja Manassen maan, koko Juudan maan aina Länsimereen asti, Etelämaan sekä Lakeuden, se on Jerikon, Palmukaupungin laakson, aina Sooariin asti.

Ja Herra sanoi hänelle: ’Tämä on se maa, jonka minä valalla vannoen olen luvannut Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille, sanoen: ’Sinun jälkeläisillesi minä annan sen’. Minä olen nyt antanut sinun omin silmin nähdä sen, mutta sinne sinä et mene’.

Ja Herran palvelija Mooses kuoli siellä Mooabin maassa, Herran sanan mukaan. Ja hän hautasi hänet laaksoon Mooabin maahan, vastapäätä Beet-Peoria, mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti.

Ja Mooses oli kuollessaan sadan kahdenkymmenen vuoden vanha, mutta hänen silmänsä eivät olleet hämärtyneet, eikä hänen elinvoimansa ollut kadonnut. Ja israelilaiset itkivät Moosesta Mooabin arolla kolmekymmentä päivää; sitten päättyi Mooseksen muistoksi vietetty itku- ja suruaika.

Ja Joosua, Nuunin poika, oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päällensä; ja israelilaiset tottelivat häntä ja tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

Mutta Israelissa ei enää noussut yhtäkään sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra seurusteli kasvoista kasvoihin; ei ketään, joka olisi tehnyt sellaisia tunnustekoja ja ihmeitä, kuin hän Herran lähettämänä teki Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoillensa, koko hänen maallensa; ei ketään, jolla olisi ollut niin väkevä käsi ja joka olisi tehnyt niin suuria, peljättäviä tekoja, kuin hän teki koko Israelin silmien edessä.”

Viides Mooseksen kirja, luku 34

”Niin Herra antoi Israelille koko sen maan, jonka hän oli vannonut antavansa heidän isilleen; ja he ottivat sen omaksensa ja asettuivat siihen.

Ja Herra soi heidän päästä rauhaan kaikkialla, aivan niinkuin hän valalla vannoen oli luvannut heidän isillensä; eikä yksikään heidän vihollisistaan kestänyt heidän edessään, vaan kaikki heidän vihollisensa Herra antoi heidän käsiinsä.

Ei jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista niistä lupauksista, jotka Herra oli antanut Israelin heimolle, vaan kaikki toteutui.”

Joosua 21 : 43 – 45

Vihollisia me kohtaamme nykyajassakin. Nykyajan taistelut käydään useimmiten hengen taisteluina Jumalan hengen vihollisia vastaan, mutta Herra on valmistanut meille jo voiton Jeesuksessa Kristuksessa.

Rukoilethan muiden puolesta, katso esirukouspyynnöt täällä

Jos olet milloinkaan saanut Jumalalta rukousvastauksia, voit kertoa niistä täällä